Author name: Xavier

mainoskuva

Kuvankäsittely – aloittelijan opas digikuvien muokkaukseen

Useat nykyaikaiset valokuvauslaitteet ja -ohjelmistot sallivat kuvien muokkauksen niiden ottamisen jälkeen, ja tilaisuutta kannattaa ehdottomasti hyödyntää. Muokkauksella vaikutetaan kuvien luomaan tunnelmaan, korjataan virheitä ja luodaan ammattimaisia otoksia, joita kelpaa esitellä suurellekin yleisölle. 

Koska kuvankäsittely on laaja termi ja loputon opintokokonaisuus, keskitymme tässä oppaassa digitalisten kuvien muokkaamisen perusteisiin. Sinulla ei tarvitse olla aiempaa kokemusta muokkausohjelmista ja korjaustyökaluista – pelkkä into luoda korkealaatuisia valokuvia riittää!

Jälkikäsittely osana omaa ilmaisua

Aina kameralla otetut kuvat eivät näytä siltä, mitä otokseen haluttiin kuvaushetkellä vangita. Jälkikäsittelyssä kuvaa voidaan korostaa halutulla tavalla terävyyden, valotuksen, värikyläisyyden ja muiden säätöjen avulla. Monta pientä muutosta vaatii aikaa, mutta lopputulos on vaivan arvoinen.

Muunnoksiin voi riittää mobiililaitteeseen sisäänrakennettu kuvanmuokkausohjelma, mutta parhaimmat tulokset saavutetaan tietokoneelle asennetuilla tai suoraan selaimessa toimivilla ohjelmistoilla. Suurin osa kuvankäsittelyohjelmista on englanninkielisiä, mutta vaihtoehdoista löytyy sekä maksullisia että maksuttomia sovelluksia. Valokuvauslaite ja kuvankäsittelyohjelmisto valitaan käyttötarpeen mukaan. Kun harrastelijan taidot ovat kehittyneet, on hyvä hetki siirtyä uusiin haasteisiin.

Rajaaminen ja kuvasuhteen muokkaus

Osa valokuvaajista käyttää taiteellista silmäänsä kuvanottohetkellä, mutta useammin oikea rajaus löydetään vasta kuvankäsittelyvaiheessa. Kuvauksen kohdetta voidaan korostaa muun muassa sijoittamalla se muualle kuin kuvan keskelle. Turhaa taustaa kannattaa karsia, mutta katseelle ja liikkeelle tulee jättää niiden tarvitsemaa tilaa. Jos kuvassasi esiintyvä kissa katsoo ylävasemmalle, jätä otokseen tilaa samaan suuntaan. Muussa tapauksessa kuva näyttää liian ahtaalle. 

Jo Antiikin Kreikassa käytetty nk. ”kultainen leikkaus” miellyttää ihmissilmää siinä määrin, että kuvaan kuvitellun kahden vaaka- ja pystyviivojen leikkauskohtiin jäävät kohteet näyttäytyvät heti keskelle kuvaa sijoitettua asiaa mielenkiintoisemmalta. Kuvattaessa ruudukko on mahdollista laittaa näkyviin kameroiden ja mobiililaitteiden näytöille, mutta haluttu kohdennus voidaan hoitaa helposti jälkikäsittelyssä. Vino horisonttikin korjautuu kuvankäsittelyssä hetkessä.

Rajaamista käytetään myös, kun kuvia halutaan käyttää tietyillä sosiaalisen median alustoilla. Esimerkiksi kuvasuhteen muuttaminen 1:1 neliöksi on etenkin Instagramin käyttäjille suosittu toiminto. Kuva voidaan muuttaa vaakakuvasta pystykuvaksi ja sen kohde rajata haluttuun mittaan sopivaksi kulmista vetämällä. 

Valkotasapaino, värikylläisyys ja valotus

Erikoinen valaistus, kuten purppuran sävyissä loistava auringonlasku, saattaa toimia kuvan ottamisen innoittaja. Aina lopputulos ei kuitenkaan vastaa kaivattua tunnelmaa, ja sävyä muutetaan manuaalisesti kylmästä sinisestä lämpimään keltaiseen – ja päinvastoin. Muokkausohjelmien yli- ja alivalotus pelastavat kuvaustilanteen mokat ja auttavat halutun mielikuvan luomisessa. 

Värikylläisyyttä muuttamalla taivaasta saadaan sinisempi, ruohosta vihreämpi ja kuvassa olevista kukista kirkkaampia. Kontrastin säätäminen tekee mustista sävyistä mustempia ja valkoisista valkoisempia, ja se toimii pienenä lisäkontrastina mainiosti. Vignetointi pimentää kulmia, kuten vanhoissa valokuvissa oli tapana ja siirtää huomion kuvan keskiosassa oleviin asioihin. Liukuvärit puolestaan ylivaloittavat otosta ja lisäävät kuvaan valoisuuden tunnetta. Sillä voidaan esimerkiksi korostaa ikkunasta sisään tulevia valonsäteitä tai muuten kohdistaa huomiota haluttuun suuntaan. 

Raakakuva – RAW – sisältää eniten säätömahdollisuuksia 

Jos kuvia ei haluta juurikaan käsitellä jälkeenpäin, sopii kuvatiedostoksi kevyt ja vähemmän tilaa vievä jpg. Kun tarkoituksena on kuitenkin puristaa otetusta kuvasta kaikki irti, on tiedostotyypiksi valittava raw. Tiedosto vie runsaasti tilaa, mutta siihen pakkautuu kaikki tieto, jonka kamera pystyy tallentamaan. Raw-kuvat antavat runsaasti pelivaraa jälkikäsittelyyn ja ne sopivat etenkin isompiin valokuvausprojekteihin. Liian vaaleat kuvat pystytään pelastamaan ja liian tummiksi jääneet otokset valottamaan uudelleen oikein.

Toki raw-kuvaaminen edellyttää tehoja paitsi kuvatiedostolta, myös kuvauslaitteelta, kuvanmuokkausohjelmistolta sekä tietokoneelta, jolla kuvia käsitellään. Jpg on usein oletustiedostotyyppi, ja raw on pengottava esiin laitteen lisäasetuksista. Raw tallentaa kuvaan niin paljon materiaalia kuin kameran kenno antaa myöten ja väriprofiilin, kohinanpoiston, terävöityksen ja värikylläisyyden kontrolli pysyy kuvaajalla kauan otoksen nappaamisen jälkeenkin.

Raakakuvat eivät kuitenkaan sellaisenaan sovellu toisille lähetettäviksi tai sosiaalisen median alustoilla julkaistaviksi. Ilman kuvankäsittelyohjelmien käyttöä raw-kuvat ovat kontrastittomia ja näyttävät silmään jpg-kuvia huonommilta otoksilta. Lisäksi niiden tiedostokoko on 2–3 kertaa suurempi kuin pakatun jpg-tiedoston, mikä vaatii tilavampia muistikortteja ja kovalevyjä kuvien säilytykseen. Kuvien ottamisen ja muokkaamisen voi hyvin aloittaa jpg-tiedostoilla, ja siirtymävaiheessa tallentaa kameraan molempia tiedostomuotoja.

Monimutkaisemmat työkalut ja ohjelmistot kuvanmuokkaukseen

Yllä kuvatut kuvanmuokkausmahdollisuudet kuuluvat jokaisen valokuvaajan perustaitoihin ja säätöjen tekeminen on mahdollista useilla kameraan sisäänrakennetuilla ohjelmilla ja Windowsin ja Macin sisäisillä ohjelmistoilla. Kun harrastus kuitenkin etenee ja kokemus karttuu, kannattaa harkita erillisten kuvanmuokkausohjelmien hankkimista ja tarkempaa opiskelua. 

Tarjolla ovat muun muassa: 

  • Adobe PhotoShop – kuvanmuokkauksen Pyhä Graalin malja 
  • Adobe Lightroom ja Apple Aperture – kuvanmuokkausohjelmia ammattilaisille
  • RawTherapeee – ilmainen avoin ohjelmisto harrastajille
  • Gimp –ilmainen vaihtoehto kuvamanipulaatioon

Ohjelmat tarjoavat erilaisia tasoja, kuvien syväämistä, maskien hienosäätöä, ja niillä voidaan tehdä digitaidetta ja työstää erilaisia kuvituksia. Lisäksi nämä kerta- ja kuukausimaksulla toimivat kuvanmuokkausohjelmistot sisältävät valmiita säätöjä ja esiasetuksia, joiden avulla kuvanmuokkaamisesta tulee nopeampaa ja vaivattomampaa. 

Kuvankäsittely vaihe vaiheelta

  1. Tuo valokuvat käsittelyohjelmaan – Valitse levy, kansio ja alikansio, jossa kuvat sijaitsevat ja siirrä halutut otokset käsiteltäviksi. 
  2. Korjaa objektiivivirheet ensin – Osa ohjelmista hoitaa homman automaattisesti, mutta jos ei, poista kulmien tummentumat ja värjäymät kirkkaiden ja tummien alueiden rajakohdissa. 
  3. Muokkaa valoisuutta, kontrastia ja väritasapainoa – Kuvan vaalentaminen, tummentaminen ja sävyjen piristäminen eivät vain korjaa mahdollisia virheitä, vaan korostavat kuvaajan valitsemia kohtia ja luovat haluttua tunnelmaa. Voit myös lisätä terävyyttä ja tarkentaa tiettyjä kuvan osia.
  4. Oikaise vinot linjat – Tässä vaiheessa on aika laittaa horisontti tai muu haluttu kohde suoraan. Myös koko kuva on mahdollista oikaista, jos tilanne niin vaatii.
  5. Rajaa ja sommittele kuva – Rajauksella huomio kohdistetaan haluttuun kohtaan, vaakakuvasta taiotaan pystykuva ja ylimääräinen tausta poistetaan.
  6. Tallenna muutokset – Kun olet tyytyväinen editoimaasi kuvaan, tallenna tehdyt muutokset ja säilö otos digitaalisesti. Voit myös kehittää paperiversioita tai käyttää kuvaa muihin printtituotteisiin, kuten kalentereihin, julisteisiin, mukeihin ja t-paitoihin. 

Täytyykö kuvia aina editoida?

Kuvien muokkaaminen on useimmiten virheiden korjailua ja täydellisyyden tavoittelua. Joskus kameran linssiin tarttuu täydellinen otos, jolle ei tarvitse tehdä pienintäkään muutosta. Toisinaan taas ajan tai osaamisen puute rajaa kuvan muokkauksen tarvetta. Myös se, mikä yhden kuvaajan silmään näyttää kauniilta, ei välttämättä herätä toisessa suuria tunteita. Loppujen lopuksi kauneus on aina katsojan silmässä eikä kuvia voida editoida ”väärin”.

polaroid kuvia

Mistä kuvat nettisivuille? – 5 vinkkiä onnistuneiden kuvien julkaisuun

Vaikka nettisivujen tekstisisältö on tärkeää hakusanaoptimoinnin ja -markkinoinnin kannalta, yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Kuvien roolia nettisivuilla tai sosiaalisen median alustoilla ei pidä aliarvioida, sillä ne luovat sitkeitä mielikuvia yrityksen tai yksityishenkilön arvomaailmasta. Kuva auttaa tekstisisällön viestin vahvistamisessa, selventämisessä ja muistiin painamisessa. 

Kuvatekstit tekevät kokonaisuudesta helposti ja nopeasti silmäiltävää, mutta kuvamateriaalia voidaan käyttää myös ilman sitä muuta tekstiä rikastamaan. Tärkeintä on, että nettisivustolle valitut kuvat palvelevat sivuston hallitsijan tarkoitusta, eivätkä aiheuta pahennusta tai muuten aja kävijöitä muualle. 

  1. Kuvat osallistavat käyttäjiä ja lisäävät luottamusta kauppiasta kohtaan

Moderni internet ja sosiaalinen media pyrkivät osallistamaan yleisönsä monella eri keinolla. Avoimet kommenttikentät, kyselyt, chatit, foorumit ja muut osallistumiskeinot toimivat tekstitasolla, mutta kuvien avulla pystytään rohkaisemaan yleisöä niiden käyttöön. Esimerkiksi yrityksen palveluista kiinnostunut kuluttaja avaa chat-ikkunan herkemmin, kun sivustolta löytyy kuva henkilöstöstä. Luottamus yhtiötä ja sen tuotteita kohtaan kasvaa, kun potentiaalinen asiakas tietää alusta asti kenen kanssa on tekemisissä. 

Yhteydenoton kynnystä pienentävien kasvokuvien lisäksi sivustolle voidaan valita muita yrityksen tuotteita tai palveluita kuvaavia otoksia. Etenkin parturi-kampaaja- ja kosmetologipalveluissa työjälkeä kuvaavat kuvat lisäävät myyntiä, ja nettikaupoissa jokainen tuote tarvitsee tuekseen 1–10 erilaista kuvaa. Kuvat kertovat tuotteesta lisää ja auttavat asiakkaita tekemään ostopäätöksen. Muiksi kuvituskuviksi kannattaa valita yhtiön arvomaailmaa kuvastavia, aiheeseen sopivia otoksia.

  1. Yhtenäisyys luo harmonian tunnetta

Oli kyseessä blogi, nettisivu tai sosiaalisen median kanava, niille valittujen kuvien on hyvä olla laadultaan ja värimaailmaltaan yhtenäisiä. Samojen sävyjen löytäminen onnistuu sekä valmiilla filttereillä että muokkaamalla kuvat yhtenäiseksi valotusta, värikylläisyyttä ja kontrastia muutamalla. 

Kuvien koko ja muoto on hyvä valita lähes samasta sapluunasta. Epäsymmetrisyys voi toimia, mutta jos jokainen kuva on eri kokoinen, mallinen ja värinen, tulee sivuston ilmeestä helposti raskas ja vaikeaselkoinen. Kuvat on hyvä sijoitella sivustolle tasaisin välein tekstin silmäiltävyyden ja luettavuuden parantamiseksi, ja niiden paikka määräytyy usein tekstisisällön perustella. Kohta, jossa kerrotaan koirista ja näytetään kuvia kissoista, onnistuu vain hämmentämään lukijaa. 

Yhtenäisyys ulottuu aina kuvien sisältöön. Suomalainen saunoja myyvä yritys ei ole kovin uskottava, jos se käyttää kuvituksessaan trooppisia palmuja ja muuta asiaan kuulumatonta rekvisiittaa. Sama pätee kuvissa esiintyviin ihmisiin. Kun kuvat esittävät kohdeyleisöä, on potentiaalisen ostajan helpompi samaistua heihin. 

  1. Kuvat pienennetään verkkoon sopivaan muotoon

Kuvien julkaisualustasta riippumatta, otoksia ei koskaan tulisi ladata sivustolle sellaisenaan. Kamerat ja puhelimet ottavat tiedostokooltaan suuria kuvia, jotka sitten vaikuttavat negatiivisesti sivuston latausaikoihin. Raskaat kuvat paitsi huonontavat käyttökokemusta, myös vaikuttavat negatiivisesti hakukonelöydettävyyteen. Googlen ja muiden hakukoneiden robotit analysoivat sisällön lisäksi sivuston latausajat, ja nostavat hakutulosten kärkeen nopeimmin avautuvat sivut. 

Nyrkkisääntönä voidaan pitää 500 kilotavun maksimikokoa ja 1500–2500 pikselin kuvakokoa, vaikka eri alustoilla onkin erilaisia suosituksia. Esimerkiksi 2000–2500 pikselin koko sopii bannereihin parhaiten. Kätevimmin tiedoston koon pienentäminen tapahtuu kuvan jälkikäsittelyn yhteydessä ilmaisilla tai maksullisilla käsittelyohjelmilla, jotka kompressoivat kokoa kuvan laadun kärsimättä. Jos haluat tarkastaa kuvakoon, onnistuu se PC:llä näyttämällä pikselimitat Details-välilehdeltä. Macilla command + i -painike ajaa saman asian. 

  1. Tiedostomuoto käyttötarpeen mukaan

Vaikka olisit kuvannut ja editoinut kuviasi raw-formaatissa, ei sen käyttäminen omassa blogissa tai muilla nettisivuilla ole viisasta. Raw-tiedostot ovat painavia eivätkä julkaisualistat välttämättä tue niiden käyttöä. Vanha kunnon jpg toimii nettisivuilla parhaiten, ja jos taustasta halutaan läpinäkyvä, kannattaa jpg muuttaa png-tiedostoksi. 

Png-kuvat sopivat esimerkiksi logoiksi, kun taas jpg:t käyvät muuhun kuvitukseen. Myös liikettä sisältävät gif-tiedostot onnistuvat, jos hassuttelu muuten istuu sivuston sisältöön ja visuaaliseen ilmeeseen. Videomateriaalikaan ei kannata unohtaa, ja formaatti toimii etenkin sosiaalisen median kanavilla hyvin.

  1. Itse otetut kuvat vai kuvapankki?

Netissä ei kannata julkaista mitä tahansa, ja sama kehotus sopii sekä tekstisisältöön että sivustolla oleviin kuviin. Tekijänoikeuden rajoittavat kuvien käyttöoikeutta, ja niiden sivuuttamisesta voi seurata muhkea oikeuslasku. 

Tässä valossa voisi luulla, että turvallisinta on ottaa kuvat itse. Kuvien kohteena ei kuitenkaan voi olla henkilöitä, jotka eivät ole antaneet suostumustaan julkaisuun. Julkisilla paikoilla otetut kuvat eivät samasta säännöstä kärsi, mutta silloinkin kuvauksen kohde kannattaa valita harkitusti. Omat, persoonalliset kuvat sopivat ennen kaikkea sosiaaliseen mediaan ja blogeihin sekä yksityisyrittäjien verkkosivuille. Suurempien yritysten kannattaa käyttää valmiita kuvia. 

Tietenkin sama sivusto voi yhdistellä itse otettuja ja kuvapankista haettuja kuvia. Osa kuvapankeista on ilmaisia, kun taas toiset veloittavat kuvien käytöstä yksittäisen tai kiinteän kuukausikulun. Kuvapankit voivat vaatia lähteen tai kuvaajan merkitsemistä, mutta tekijänoikeuskahnauksia niistä ei hevillä koidu. Lisäksi kuvat ovat laadukkaita ja valmiiksi editoituja, mikä tekee niiden käytöstä nopeaa.