Useat nykyaikaiset valokuvauslaitteet ja -ohjelmistot sallivat kuvien muokkauksen niiden ottamisen jälkeen, ja tilaisuutta kannattaa ehdottomasti hyödyntää. Muokkauksella vaikutetaan kuvien luomaan tunnelmaan, korjataan virheitä ja luodaan ammattimaisia otoksia, joita kelpaa esitellä suurellekin yleisölle.
Koska kuvankäsittely on laaja termi ja loputon opintokokonaisuus, keskitymme tässä oppaassa digitalisten kuvien muokkaamisen perusteisiin. Sinulla ei tarvitse olla aiempaa kokemusta muokkausohjelmista ja korjaustyökaluista – pelkkä into luoda korkealaatuisia valokuvia riittää!
Jälkikäsittely osana omaa ilmaisua
Aina kameralla otetut kuvat eivät näytä siltä, mitä otokseen haluttiin kuvaushetkellä vangita. Jälkikäsittelyssä kuvaa voidaan korostaa halutulla tavalla terävyyden, valotuksen, värikyläisyyden ja muiden säätöjen avulla. Monta pientä muutosta vaatii aikaa, mutta lopputulos on vaivan arvoinen.
Muunnoksiin voi riittää mobiililaitteeseen sisäänrakennettu kuvanmuokkausohjelma, mutta parhaimmat tulokset saavutetaan tietokoneelle asennetuilla tai suoraan selaimessa toimivilla ohjelmistoilla. Suurin osa kuvankäsittelyohjelmista on englanninkielisiä, mutta vaihtoehdoista löytyy sekä maksullisia että maksuttomia sovelluksia. Valokuvauslaite ja kuvankäsittelyohjelmisto valitaan käyttötarpeen mukaan. Kun harrastelijan taidot ovat kehittyneet, on hyvä hetki siirtyä uusiin haasteisiin.
Rajaaminen ja kuvasuhteen muokkaus
Osa valokuvaajista käyttää taiteellista silmäänsä kuvanottohetkellä, mutta useammin oikea rajaus löydetään vasta kuvankäsittelyvaiheessa. Kuvauksen kohdetta voidaan korostaa muun muassa sijoittamalla se muualle kuin kuvan keskelle. Turhaa taustaa kannattaa karsia, mutta katseelle ja liikkeelle tulee jättää niiden tarvitsemaa tilaa. Jos kuvassasi esiintyvä kissa katsoo ylävasemmalle, jätä otokseen tilaa samaan suuntaan. Muussa tapauksessa kuva näyttää liian ahtaalle.
Jo Antiikin Kreikassa käytetty nk. ”kultainen leikkaus” miellyttää ihmissilmää siinä määrin, että kuvaan kuvitellun kahden vaaka- ja pystyviivojen leikkauskohtiin jäävät kohteet näyttäytyvät heti keskelle kuvaa sijoitettua asiaa mielenkiintoisemmalta. Kuvattaessa ruudukko on mahdollista laittaa näkyviin kameroiden ja mobiililaitteiden näytöille, mutta haluttu kohdennus voidaan hoitaa helposti jälkikäsittelyssä. Vino horisonttikin korjautuu kuvankäsittelyssä hetkessä.
Rajaamista käytetään myös, kun kuvia halutaan käyttää tietyillä sosiaalisen median alustoilla. Esimerkiksi kuvasuhteen muuttaminen 1:1 neliöksi on etenkin Instagramin käyttäjille suosittu toiminto. Kuva voidaan muuttaa vaakakuvasta pystykuvaksi ja sen kohde rajata haluttuun mittaan sopivaksi kulmista vetämällä.
Valkotasapaino, värikylläisyys ja valotus
Erikoinen valaistus, kuten purppuran sävyissä loistava auringonlasku, saattaa toimia kuvan ottamisen innoittaja. Aina lopputulos ei kuitenkaan vastaa kaivattua tunnelmaa, ja sävyä muutetaan manuaalisesti kylmästä sinisestä lämpimään keltaiseen – ja päinvastoin. Muokkausohjelmien yli- ja alivalotus pelastavat kuvaustilanteen mokat ja auttavat halutun mielikuvan luomisessa.
Värikylläisyyttä muuttamalla taivaasta saadaan sinisempi, ruohosta vihreämpi ja kuvassa olevista kukista kirkkaampia. Kontrastin säätäminen tekee mustista sävyistä mustempia ja valkoisista valkoisempia, ja se toimii pienenä lisäkontrastina mainiosti. Vignetointi pimentää kulmia, kuten vanhoissa valokuvissa oli tapana ja siirtää huomion kuvan keskiosassa oleviin asioihin. Liukuvärit puolestaan ylivaloittavat otosta ja lisäävät kuvaan valoisuuden tunnetta. Sillä voidaan esimerkiksi korostaa ikkunasta sisään tulevia valonsäteitä tai muuten kohdistaa huomiota haluttuun suuntaan.
Raakakuva – RAW – sisältää eniten säätömahdollisuuksia
Jos kuvia ei haluta juurikaan käsitellä jälkeenpäin, sopii kuvatiedostoksi kevyt ja vähemmän tilaa vievä jpg. Kun tarkoituksena on kuitenkin puristaa otetusta kuvasta kaikki irti, on tiedostotyypiksi valittava raw. Tiedosto vie runsaasti tilaa, mutta siihen pakkautuu kaikki tieto, jonka kamera pystyy tallentamaan. Raw-kuvat antavat runsaasti pelivaraa jälkikäsittelyyn ja ne sopivat etenkin isompiin valokuvausprojekteihin. Liian vaaleat kuvat pystytään pelastamaan ja liian tummiksi jääneet otokset valottamaan uudelleen oikein.
Toki raw-kuvaaminen edellyttää tehoja paitsi kuvatiedostolta, myös kuvauslaitteelta, kuvanmuokkausohjelmistolta sekä tietokoneelta, jolla kuvia käsitellään. Jpg on usein oletustiedostotyyppi, ja raw on pengottava esiin laitteen lisäasetuksista. Raw tallentaa kuvaan niin paljon materiaalia kuin kameran kenno antaa myöten ja väriprofiilin, kohinanpoiston, terävöityksen ja värikylläisyyden kontrolli pysyy kuvaajalla kauan otoksen nappaamisen jälkeenkin.
Raakakuvat eivät kuitenkaan sellaisenaan sovellu toisille lähetettäviksi tai sosiaalisen median alustoilla julkaistaviksi. Ilman kuvankäsittelyohjelmien käyttöä raw-kuvat ovat kontrastittomia ja näyttävät silmään jpg-kuvia huonommilta otoksilta. Lisäksi niiden tiedostokoko on 2–3 kertaa suurempi kuin pakatun jpg-tiedoston, mikä vaatii tilavampia muistikortteja ja kovalevyjä kuvien säilytykseen. Kuvien ottamisen ja muokkaamisen voi hyvin aloittaa jpg-tiedostoilla, ja siirtymävaiheessa tallentaa kameraan molempia tiedostomuotoja.
Monimutkaisemmat työkalut ja ohjelmistot kuvanmuokkaukseen
Yllä kuvatut kuvanmuokkausmahdollisuudet kuuluvat jokaisen valokuvaajan perustaitoihin ja säätöjen tekeminen on mahdollista useilla kameraan sisäänrakennetuilla ohjelmilla ja Windowsin ja Macin sisäisillä ohjelmistoilla. Kun harrastus kuitenkin etenee ja kokemus karttuu, kannattaa harkita erillisten kuvanmuokkausohjelmien hankkimista ja tarkempaa opiskelua.
Tarjolla ovat muun muassa:
- Adobe PhotoShop – kuvanmuokkauksen Pyhä Graalin malja
- Adobe Lightroom ja Apple Aperture – kuvanmuokkausohjelmia ammattilaisille
- RawTherapeee – ilmainen avoin ohjelmisto harrastajille
- Gimp –ilmainen vaihtoehto kuvamanipulaatioon
Ohjelmat tarjoavat erilaisia tasoja, kuvien syväämistä, maskien hienosäätöä, ja niillä voidaan tehdä digitaidetta ja työstää erilaisia kuvituksia. Lisäksi nämä kerta- ja kuukausimaksulla toimivat kuvanmuokkausohjelmistot sisältävät valmiita säätöjä ja esiasetuksia, joiden avulla kuvanmuokkaamisesta tulee nopeampaa ja vaivattomampaa.
Kuvankäsittely vaihe vaiheelta
- Tuo valokuvat käsittelyohjelmaan – Valitse levy, kansio ja alikansio, jossa kuvat sijaitsevat ja siirrä halutut otokset käsiteltäviksi.
- Korjaa objektiivivirheet ensin – Osa ohjelmista hoitaa homman automaattisesti, mutta jos ei, poista kulmien tummentumat ja värjäymät kirkkaiden ja tummien alueiden rajakohdissa.
- Muokkaa valoisuutta, kontrastia ja väritasapainoa – Kuvan vaalentaminen, tummentaminen ja sävyjen piristäminen eivät vain korjaa mahdollisia virheitä, vaan korostavat kuvaajan valitsemia kohtia ja luovat haluttua tunnelmaa. Voit myös lisätä terävyyttä ja tarkentaa tiettyjä kuvan osia.
- Oikaise vinot linjat – Tässä vaiheessa on aika laittaa horisontti tai muu haluttu kohde suoraan. Myös koko kuva on mahdollista oikaista, jos tilanne niin vaatii.
- Rajaa ja sommittele kuva – Rajauksella huomio kohdistetaan haluttuun kohtaan, vaakakuvasta taiotaan pystykuva ja ylimääräinen tausta poistetaan.
- Tallenna muutokset – Kun olet tyytyväinen editoimaasi kuvaan, tallenna tehdyt muutokset ja säilö otos digitaalisesti. Voit myös kehittää paperiversioita tai käyttää kuvaa muihin printtituotteisiin, kuten kalentereihin, julisteisiin, mukeihin ja t-paitoihin.
Täytyykö kuvia aina editoida?
Kuvien muokkaaminen on useimmiten virheiden korjailua ja täydellisyyden tavoittelua. Joskus kameran linssiin tarttuu täydellinen otos, jolle ei tarvitse tehdä pienintäkään muutosta. Toisinaan taas ajan tai osaamisen puute rajaa kuvan muokkauksen tarvetta. Myös se, mikä yhden kuvaajan silmään näyttää kauniilta, ei välttämättä herätä toisessa suuria tunteita. Loppujen lopuksi kauneus on aina katsojan silmässä eikä kuvia voida editoida ”väärin”.